Vise-Ministru ba Asuntus Parlamentares (VMAP), S.E Adérito Hugo da Costa simbolikamente tesi fita iha serimónia entrega Xave “Uma Memoria ba Esperansa” benefisiariu sira ne’ebé vitima ba konflitu iha pasadu nian  iha suku Atara, Postu Administrativu Atsabe, Munisipiu Ermera no suku Meligo, Postu Administrativu Kailaku, Munisipiu Bobonaru 

Vise-Ministru ba Asuntus Parlamentares-VMAP, S.E Adérito Hugo da Costa hola parte iha serimónia entrega Xave “Uma Memoria ba Esperansa” benefisiariu sira ne’ebé vitima ba konflitu iha pasadu nian  iha suku Atara, Postu Administrativu Atsabe, Munisipiu Ermera unidade ida (1) no suku Meligo, Postu Administrativu Kailaku, Munisipiu Bobonaru unidade ida (1).

Molok atu entrega Xave “Uma Memoria ba Eperansa” ne’e, S.E VMAP hamutuk ho ekipa CNC entrega mós monumentu Memoria Atara 16 de Maiu 1999 hodi hanoin hikas Atara oan sira ne’ebé maka hetan oho husi grupu milisia  TIM PANSASILA iha momentu ne’ebá.

Iha serimónia entega Xave ne’e VMAP reprezenta Governo sentral hodi intrega diretamente Xave “Uma Memoria ba Esperansa” ba benefisiaria Sra. Amelia Maia de Jesus, husi Suku Atara, Postu Administrativu Atsabe, Munisipiu Ermera no Sra. Natalia dos Santos husi suku Meligo, Postu Administrativu Kailaku, Munisipiu Bobonaru.

“Uma Memoria ba Esperansa” ne’e hanesan programa prioridade ida husi Centro Nacional Chega. IP (CNC) nian ne’ebé maka hahu implementa iha tinan 2021 hamutuk ho parseiru Assosiasaun Vitima Passadu 1974 – 1999 ho objetivu ida katak CNC sai hanesan Governo Sentral nia liman no ain, bazeia ba relatorio Centro Nasional Chega nian hodi tau matan ba Vitima sira  husi konflitu Pasadu nian (Vitima da Guerra).

Iha intervensaun VMAP Sr. Adérito Hugo da Costa durante serimónia refere hateten katak “Estadu Timor – Leste iha tinan ida ne’e ita sei selebra tinan 23 Restaurasaun Independensia no tinan kotuk ita selebra tinan 25 Referendum no mós iha tinan ida ne’e ita sei selebra tinan 50 ba Proklamasaun Independensia Unilateralmente Republika Demokratika Timor – Leste nian iha tinan 1975. Ohin  ita iha biban oitoan, liu husi jestu hotu-hotu ba kontinuasaun fó atensaun ba iha pasadu traumatiku sira ne’ebé hakarak ka lakoi estadu ida ne’e tenke iha nia responsabilidade tanba konstituisaun RDTL ita nia Lei Inan hateten”.

Ita mos ultapassa rezime okupasaun militar forsada husi nasaun indonesia nian durante tinan 24, ho istoria sira ita rezista espesialmente husi suku ATARA ne’ebe akontesimentu ida iha tinan 1977 akontese masakre no konsentrasaun forsada hodi hasai populasaun sira husi suku Atara ba hela iha Balibo”,dehan VMAP.

Antes atu remata intervensaun ba iha serimónia entrga xave “Uma Memoria ba Esperansa”, reprezentante Governo sentral ne’e  sei tau importansia no rezista preokupasaun sira ne’ebé maka hato’o husi Autoridade fatin rua suku ATARA no suku MELIGO no husu ba CNC hanesan implementador atu tau nafatin prioridade ba programa ida ne’e iha tempu sira tuir mai.