Perfil VMAP

 

    Adérito Hugo da Costa hetan eleitu nu’udar Adjuntu iha lejizlasaun rua, primeiru iha 2007-2012 no segundu hahú bainhira nia hetan eleisaun fali iha eleisaun jerál ikus iha 2012. Nia sai hanesan Vise-Prezidente Parlamentu Nasional Timor-Leste iha 30 Jullu 2012, no depois eleitu Prezidente Parlamentu, iha loron 5 Maiu 2016, iha mandatu ne’ebé sei remata iha fulan Agostu 2017.

    Durante nia mandatu nu’udar Prezidente Parlamentu Nasional, Aderito Hugo da Costa halo reforma boot ida ba Parlamentu Nasional, hodi kria Komisaun eventual ida-ne’ebé kompostu husi deputadu sira husi parte hotu-hotu. Reforma ne’e kompostu husi elaborasaun estrutura foun ida ba Parlamentu Nasional, introdús mekanizmu sira atu garante efikásia no efisiénsia iha jestaun administrasaun parlamentár, nune’e mós edifísiu auditoria interna ida-ne’ebé inovador hodi monitoriza jestaun finanseira Parlamentu nian. Komisaun ida-ne’e mós prepara ona, ba dahuluk iha Parlamentu Nasional nia istória, Planu Estratejiku ida ba tinan lima, ne’ebé hanoin kona-ba asaun estruturadora lubuk ida-ne’ebé sei lori ba deklarasaun Parlamentu Nasional nian hanesan instituisaun ida-ne’ebé modernu, transparente no, liu-liu, besik liu ba sidadaun sira.

    Molok eleitu nu’udar Vise-Prezidente, Adérito Hugo da Costa servisu durante tinan lima nu’udar porta-voz ba bankada CNRT, husi 2007 to’o 2012. CNRT nu’udar partidu governu nian no lidera husi Sua Exelensia Kay Rala Xanana Gusmao (Eis Prezidente Republika Demokratika Timor-Leste nian, ne’ebé mós sai hanesan Primeiru-Ministru iha Governu Konstitusional IV no V Timor-Leste nian no Ministru Planeamentu no Investimentu Estratejiku no agora dadaun nu’udar Primeiru Ministru iha IX Governu Konstitusional). Aderito Hugo da Costa nu’udar membru Komisaun Finansas Publikas ba tinan 9………………….kontinua

    Nia mós lidera reprezentasaun husi Organizasaun Global Parlamentar Kontra Korrupsaun (GOPAC) iha Timor-Leste nu’udar Prezidente Konsellu Administrasaun, no sai nu’udar Membru Konsellu Konsultivu ba Apoiu IRI nian ba Formasaun Lideransa Juventude.

   Nia esperiénsia internasionál inklui lidera delegasaun Deputadu sira husi Timor-Leste ne’ebé partisipa nu’udar observador internasionál iha eleisaun prezidensiál Guine-Bissau iha tinan 2014; partisipa iha Konferensia Parlamentar Internasional kona-ba kresimentu ba Dezenvolvimentu, ne’ebé organiza husi Asosiasaun Parlamentar Commonwealth iha London, iha tinan 2014; partisipa iha ekipa Parlamentu nian ne’ebé ko’alia iha programa formasaun indusaun ba deputadu foun sira husi Hluttaw (Myanmar Parlamentu, ne’ebé iha membru 657); no partisipa hanesan observador iha eleisaun estadu Australia nian; aleinde partisipa iha estudu komparativu balun. Iha ámbitu estrutura partidu CNRT nian, Aderito da Costa sai nu’udar lider Komisaun Jurisdisaun nian dezde tinan 2011 to’o ohin loron no proativu ona iha atividade oioin partidu nian.

    Durante períodu luta ba independénsia, Aderito da Costa envolve iha movimentu ornaldum oin-oin, luta ba independénsia durante okupasaun indonézia durante tinan 24 no sai vítima ba operasaun ornal Indonesia nian, hetan baku husi munisípiu tolu iha tinan 1977.

   Nia mós partisipa iha demonstrasaun iha loron 12 Novembru 1991 no sai nu’udar sobrevivente ida husi masakre Santa Cruz. Nia nu’udar jornalista ornalduml husi tinan 1993 durante okupasaun to’o restaurasaun independénsia Timor-Leste nian iha tinan 2002. Hafoin ornaldum ne’ebé organiza husi ONU iha loron 30 fulan-agostu tinan 1999, nia lidera grupu timoroan ida-ne’ebé hahú “Timor Post”, ne’ebé to’o ohin loron sai nu’udar ornal loron-loron iha imprensa nasionál. Aderito da Costa iha esperiénsia tinan haat nu’udar jornalista. Iha 2006, nia graduadu husi Universidade Nasional Timor Lorosae ho lisensiatura iha Siensia Politika. Nia kaben ho Aurelia da Costa no iha oan-feto na’in haat: Estefania, Jéssica, Tatiana no Kaila.